Yläkoulunopen kirjat ja sijoitukset

Sampoa lisää Ostin eilen perjantaina vanhan suunnitelmani täyttääkseni Sampoa pienen erän. Hinta oli 45,67 euroa osakkeelta. Tämä osake ei liiemmälti ole horjunut ja heilunut, mutta pääsin minä sentään iltapäivän tuntien aikana 13 senttiä voitolle tämän osakkeen suhteen. Tämä oli siis kuitenkin pitkäaikainen, hitaasti ja varmasti arvoaan ja osinkoaan kasvattavaksi tarkoitettu hankinta. Veromyyntiä yritin... Vuoden viimeiset pari pörssiviikkoa yritin odottaa Nokian ja SSH:n sopivaa kurssia, jotta olisin voinut myydä koko SSH:n pienen osakeomistukseni pois, ja Nokian omistuksestani pienen erän vanhimmasta päästä. Nämä olisivat olleet verotuksellisesti tasapainottamassa sitä asiaintilaa, että olen tältä vuodelta maksamassa isohkot verot myyntivoitosta, kun myin Orionia ja eQ:ta varsin isolla voitolla alkuvuodesta. SSH:n kurssi kun on sitä omistaessani ehtinyt laskea varsin reippaasti, ja vanhin tällä hetkellä salkussani oleva osake-erä Nokiaa on hankittu vuonna 2010 reilu

Kolmannen kvartaalin osavuosikatsaukset alkavat hiljalleen loppua. Oman salkkuni Teleste ja Yleiselektroniikka julkaisivat katsauksensa torstaina 9.11. ollen tällä erää viimeiset julkistajat minun salkkuyhtiöistäni. Tulosjulkistuskausi meni tällä kertaa minun nähdäkseni hiukan heikosti, mihin ehkä vaikuttaa Nokian isohko osuus salkussani. Teleste ja Yleiselektroniikka eivät onnistuneet kääntämäkään yleiskuvaa sen enempää täydelliseen katastrofiin kuin yllättävään huippupelastukseenkaan päin, vaan tasaisen harmaissa suhdanteissa mennään. Telesten tulos oli mollivoittoinen, mutta valona tunnelin päässä oli tilauskannan paraneminen ja se että vuoden loppupuolisko sentään on tänäkin vuonna tulokseltaan selvästi parempi kuin alkuvuosi. Telesten kurssi laski useita prosentteja, mutta vielä on varaa laskea lisääkin ennen kuin ollaan loppukesän ja alkusyksyn alimpien alhojen tasolla, siellä mihin tulosvaroituksen ja aiemman osavuosikatsauksen jälkeen pudottiin. Osingon voi olettaa näi

Tähän mennessä tapahtunutta: S-ryhmä on kilpailuttanut kauppojensa tiloissa olevat raha-automaatit, ja vaihtaa Otto-automaatit norjalaisen Nokas-yhtiön Nosto-automaatteihin. Finanssivalvonta eli Fiva on nyt yllättäen ottanut uuteen käsittelyyn vanhan ohjeistuksensa ja tästä säikähtäneenä S-ryhmä ja Nokas ovat jäädyttäneet uusien automaattien asentamisen. Olen tähän mennessä törmännyt iltapäivälehtien nettiuutisten kommenteissa ärsyyntymiseen, Fiva nähdään Otto-automaatteja ylläpitävän Automatian monopolin protektionistisena suojelijana. Näkemys tuntuu pääosin olevan, että kilpailu alentaisi hintoja, mutta Fiva ei anna kilpailun toteutua, ja automaatit vähenevät nyt ihan ehdoin tahdoin. Minun näkemykseni on hiukan erilainen. Kaikki kilpailu ei aina toimi asiakkaan eduksi, ja tässä tapauksessa on piirteitä, jossa tämä, no, eräänlainen kilpailu nostaisi hintoja merkittävästi. * * * * * Alkutilanne on se, että käteisen käyttö vähenee Suomessa. Muissa pohjoismaissa käteisen kä

Ehkä kuva selventää osakesalkkuni loppuviikon sukellusta. Tässä siis kuvallinen selitys siitä, mitä tapahtuu, kun Nokia on isoin omistus salkussa, ja kun se sitten romahtaa. Kun vielä samaan aikaan muutama muukin osake kokee oman osavuosituloksen julkistuksessa pienemmän romahduksen. En ole vieläkään päässyt siihen pisteeseen, että kertoisin osakeomistukseni eurolleen, mutta muutaman kuukauden palkkaa vastaava summa omaisuuden arvosta tuossa hävisi. Mutta siellä samoilla tienoilla se salkun arvo yhä huitelee kuin ennenkin, joten en minä tätä sijoittamista uhkapeliksi vieläkään ala kutsua. Alla on Kauppalehden sivulla olevan virtuaalisalkun näkymä salkkuni indeksoidusta tuottohistoriasta tänä vuonna. (Tämä virtuaalisalkku on siis se paikka, johon olen vuosikaudet näpytellyt koko osakesalkkuni kaikki sisällöt, ja joka edelleen tarjoaa minulle automatisoidusti ja vähimmällä vaivalla selkeät käyrät osakesalkkuni kehityksestä eri aikoina. Toivottavasti sitä ei ikinä lopeteta jonkin näe

Eilen torstaina oli aika mojova pörssipäivä, pitää sanoa. Nokiakin laski lähemmäs 20 %. Helsingissä se siis lasketteli 17,5 %, mutta Yhdysvalloissa NYSE-pörssissä jopa 21,3 %. Nordea ja Orionkin menettivät arvostaan reippaat lukemat, kumpikin yli 6 prosenttia. Kun suunnittelin syksyn aikana tulevia pörssikauppoja, oli lähtökohtani siinä mielessä varovainen, että mitään hirmuisen suuria liikkeitä en ollut tekemässä, mutta tähän osavuositulosten aikaan suhtauduin kuin lyhyen tähtäimen optimisti. Johdonmukainen osavuositulospessimisti olisi saavuttanut paremman lopputuloksen. Viime kerrallahan kerroin jo 11.10 tekemästäni Nokia-ostosta, jonka ajattelin olevan edullinen vielä ennen osavuosituloksen julkaisua. Tämähän olisi pitänyt tehdä tismalleen päin vastoin, myydä ennen osavuosikatsausta ne muutamat vanhat Nokiat, joista verotuksellisesti on etua, ja sitten ostaa tilalle sopiva määrä osavuosituloksen jälkimainingeissa. Nyt uutena asiana voin raportoida ostaneeni UPM:ää 23

Nyt se on sitten tapahtunut. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan havaitsin klassisen esimerkin pakkauskokoinflaation tapahtumisesta käytännössä. Kun nyt kerrankin tarvitsin Oivariinia muuallekin kuin leivän päälle tai paistinpannulle, eli aloin annostella sitä oikein grammamäärien mukaan, järkytyin. Vanha tuttu kuudensadan gramman paketti onkin jossain vaiheessa muuttunut 550 gramman paketiksi. Hinta ei missään vaiheessa ole alentunut yhdeksällä prosentilla, mutta sisältö on kutistunut. Milloin viimeksi näin vanhan tutun 600 gramman Oivariinipaketin? Onko siis elintarviketeollisuus ja maataloustuotanto saamassa niskalenkin halpuutustrendistä, ja nostamassa yksikköhintoja? Kuluttajan kannalta olisi paras, että kaikki hintamuutokset tehtäisiin avoimesti, ilman pakkauskokojen hämmennystä. * * * * * Muita hassuja tapauksia oli, kun viime viikon perjantaina K-kaupassa ostokseni olivat n. 6-7 euroa. Kun olin jo maksamassa, myyjä sanoi, että ei anteeksi, hinta onkin vähän yli

Verotuspäätös Viime vuotta koskeva verotuspäätös tuli tiedokseni toissa päivänä, eli perjantaina. Nyt ei siis menty viimeisiin mahdollisiin päiviin, kuten veroilmoituksen kohdalla kävi. Lokakuun loppuun astihan noita veropäätöksiä kaiketi vielä lähetetään. Mutta tänä vuonna yllätyin, kun joku bloggari ilmoitti saaneensa verotuspäätöksen, ja oli vasta elokuu. Niin aikaisinko joillekin onnekkaille näitä mukavia papereita postitetaan? Kun avasin kirjekuoren, ja tarkistin lopputuloksen, niin mieleeni palautui kyseisen verotusvuoden tilanne. Tonnin verran tulee tilille palautusta juuri ennen Suomi 100 -itsenäisyyspäivää, kun alkuperäinen kevään verotuspäätös ennen veroilmoitusta näytti tonnin lisämaksua. Ilmoitin keväällä normaalit tulonhankkimisvähennykseni, jotka vaikuttivat kohtalaisesti lopputulokseen, mutta pääosin palautus johtui siitä, että vuoden 2016 alussa salkunsiivousinnostuksessani myin omistamiani kotimaisia pörssiosakkeita, joista osa oli tappiolla. No,

Taloudellisesta riippumattomuudesta esitetään usein varsin erilaisia arvioita. On esimerkiksi sanottu, että taloudelliseen riippumattomuuteen tarvitaan miljoonan dollarin sijoitusvarallisuus. Tämä kuulostaa huikealta summalta. Toisaalta, eräs taloudellista riippumattomuutta käsitellyt ja tavoitellut blogisti muistaakseni kerran mainitsi taloudellisen riippumattomuuden minimipääomaksi n. 200 000 euroa, ja tätä summaa kai moitittiin yleisesti aivan liian pieneksi. Isoimpana ongelmana näissä erilaisissa summissa ja niistä kiistelyssä on se, että eri ihmiset tarkoittavat taloudellisella riippumattomuudella hyvin erilaisia asioita. Toiset tarkoittavat, että pitää voida elää loppuelämä äveriäällä elämäntyylillä ilman mitään ansiotuloja — toiset taas, että yllättävän työttömyyden tapahtuessa ei ensijärkytyksen jälkeen tarvitsisi stressata sen hetken taloudellisen selviämisen takia kaiken muun lisäksi. Mikä sitten on minun määritelmäni? Mitä on taloudellinen riippumattomuus? Mitään t

Pari pientä tapahtumaa sijoittajan taipaleellani alkuviikon ajalta. Myin vuosi sitten ostamani IBM-osakkeeni, koska pikku hiljaa on kasautunut syitä myynnille. Olen yleisesti tullut tulokseen, että USA:n osakkeiden painoa voisi vähintään hetkellisesti (muutamaksi kuukaudeksi tai muutamaksi vuodeksi) vähentää. Lisäksi IBM on alkanut näyttää yhä enemmän sellaiselta firmalta, joka ei välttämättä saa käännettä aikaan. Onhan se yhä voitollinen osinkofirma ja kaikkea, mutta minua viisaammat uskovat, että sen isoimmat vastustajat (Amazon ja Google) ovat voittamassa sen kilpailussa, eikä se pääse siirtymään voittoisasti uudelle alalle, pilvipalveluihin ja sen sellaiseen. Joten on pelättävissä, että IBM:n liiketoiminnan kutistuminen jatkuu, ja lähitulevaisuuden suhdanne voi olla varsin epäsuotuisa. Siispä päätin ottaa suosiolla myyntitappion eilen 28.8. ja myin kaikki IBM-osakkeeni hintaan 143,2156 $/kpl. Ostohinta oli ollut 162,2799 $, joten n. 12 % tuli tappiota. Ja jos hintoja katso

Elokuu on päässyt jo loppuvaiheeseensa, ja ehkä on taas aika päivittää blogiin kuulumiset. Opettajan kesäloma tai oikeamminkin koulun kesäkeskeytys kesti minun tapauksessani yhdeksän viikkoa ja kaksi päivää. Alussa ja lopussa piti toki tehdä hiukan työhön liittyviä paperijärjestelyjä ja suunnittelua sekä orientoitumista tulevaan, joten käytännössä en ihan noin pitkää lomaa väitä pitäneeni. En valita loman pituudesta enkä lyhyydestä, mutta tänä vuonna joistain syistä johtuen loma ei toiminut aivan niin tehokkaan levon ja palautumisen aikana kuin se joskus muistojen kultaamina kesinä on toiminut. Nyt joka tapauksessa työ, ja ainakin koulussa oppiladen kanssa tehtävä osa siitä vaikuttaa ihan myönteiseltä ja sopivan kokoiselta haasteelta. Katsotaan, mihin suuntaan lukuvuoden aikana edetään. Ainakaan tämän blogin seuraavana vaiheena ei ole näillä näkymin ennenaikainen eläköityminen tai alan vaihto aivan muutaman vuoden sisällä tai edes sapattivapaalle jääminen tämän lukuvuode

Kun en nyt kesälomalaisena pysty jostain syystä tarttumaan pitkiin kirjallisiin projekteihin, niin kerronpa nyt tässä blogitekstissä kaikenlaista pientä. Otsikot ovat helpottamassa lukemista ja varsinkin valikoivaa lukematta jättämistä. Asuntolainakilpailutusta Kokeilin nyt sitten minäkin asuntolainan uudelleen kilpailuttamista. Pyysin lainatarjousta ykköspankiltani S-pankilta noin 65 000 euron vanhalle Nordean asuntolainalleni. Talousbloggareiden monilukuinen joukko on rohkaissut tähän esimerkillään, ja nyt lehdistössäkin on ollut tietoa siitä, että lainamarginaalin saa reilusti alle yhden prosentin, jos lainanhakija on sellainen, ettei varsinaisesti tarvitse sitä lainaa. Lainan avausmaksu saattaa tuhota tästä saatavan hyödyn, jos korkomarginaali ei ole todella alhainen, ja tämä on hiukan hidastanut minun tarttumista toimeen tässä laina-asiassa. Kuitenkin ne lehdissä ilmestyneet esimerkkikorot saivat minut lopettamaan jahkailun, ja kokeilemaan mitä on saavutettavissa. L

Jatketaan nyt tätä kesäisen verkkaista bloginkirjoitustahtia tällaisella sopivasti blogin aihepiiriin liittyvällä kirjavinkillä. Nimittäin jo jonkin aikaa minua on houkuttanut kirja nimeltä ”Superennustajat, Ennustamisen taito ja tiede”, ja kesäloman alussa se tuli lopulta luettua. Kirjan ovat kirjoittaneet Philip E. Tetlock ja Dan Gardner englanniksi vuonna 2015. Kirjan on suomentanut tutusti Kimmo Pietiläinen, ja pienen kustantamon haasteet näkyvät samalla tavoin kuin aikaisemminkin. Kieli on ihan OK. Kirjaa ei ole silti luetutettu kellään niin tarkasti, että teksti olisi puhdistettu esimerkiksi lipsahduksista tyyliin koskiko se Skotlannin kansanäänestys vuonna 2014 eroamista Yhdistyneestä kuningaskunnasta vai kansakunnasta. Pienistä ei kuulu nipottaa, mutta se Tämän kerran kirja: Superennustajat mikä on sallittua ilmaisessa blogissa, ei ole sitä välttämättä painetussa tietokirjassa. Tetlock on tutkinut ansiokkaasti asiantuntijoiden ja muidenkin kykyä ennakoida t

Helsingin pörssin yleisindeksi nousee melkein kymmenen vuoden tauon jälkeen yli 10 000 pisteeseen, mutta tämä ei ole mitään verrattuna USA:n ennätyksiin. Iltapäivälehdissä on kivoja juttuja siitä, miten keskituloiset ihmiset sijoittavat rahansa päästäkseen eläköitymään erittäin varhain tai erittäin joustavasti. Taksimatkoja en ole tehnyt riittävästi, että osaisin päätellä, ovatko taksikuskit alkaneet antaa helposti sijoitusvinkkejä, joten se ennusmerkki on jäänyt tarkastamatta. Yhdysvalloissa osakkeet vaikuttavat nousseen varsin kalliille tasolle, ja jos katsotaan Suomen pörssilistaa, niin sieltäkään ei hypi silmille joukoittain sellaisia firmoja, joilla olisi erikoisen pieni P/E -luku. Eli niitä perinteisiä romahdusta ennakoivia merkkejä tarkkailemalla päästään tulokseen, että jonkinlainen pörssiromahdus voi olla tulossa. Siis ideahan näissä ennusmerkeissä on se, että kun pörssinousua on tapahtunut riittävän kauan, liian moni haluaa ryhtyä sijoittajaksi, kysyntä kasvaa, ja sa

Kun tällainen tavallinen osakesäästäjä seuraa katseellaan osakesalkkunsa kulkua, jokin tapahtumasarja voi vangita hänen huomionsa. Jokin, kuten nyt vaikka aikoinaan uutta teknologiaa kehittäneiden teknologiayhtiöiden patenttispekuloinnit. Ja minä kun omistan Nokiaa ja valitettavasti myös ihan hiukan SSH:ta, niin tällaista pientä muutosta tapahtui hiljakkoin näiden firmojen patenttisalkkujen asemoinnissa. (Ei ole ihan pakko lukea jos ei nämä firmat kiinnosta, tai jos tässä on toisaalta liiankin tuttua asiaa!) * * * * * Männäviikolla nimittäin Nokia ilmoitti tehneensä Applen kanssa patenttisovun, johon liittyi myös sopimus tulevistsa yhteistyökuvioista. Taustalla oli monivuotinen erimielisyys siitä, mitä Applen olisi kuulunut maksaa Nokian patenteista. Nokia teki vuonna 2011 Applen kanssa lisensointisopimuksen osasta Nokia Technologiesin patenttisalkusta, mutta tämän jälkeen Apple on kieltäytynyt kaikista lisensiointitarjouksista. Viime vuoden lopulla Nokia haastoi Applen oi

Haluaisin nyt esitellä teille kaikille kirjan, joka sivuaa, kuten usein tämän blogin kirjavinkkien kohdalla, vain väljästi sijoittamista. Kirjan on saksalaisen Gerd Gigerenzerin kirjoittama ”Riskitietoisuus, miten hyviä päätöksiä tehdään”. Kirja on ilmestynyt alun perin 2014, ja suomennos on ilmestynyt ymmärtääkseni 2015, ainakin kirjan painovuoden perusteella. Kirja käsittelee nimensä mukaisesti ihmisten riskitietoisuutta, sen kehittämistä, sitä miten harhaanjohtavasti monet todennäköisyydet yleensä esitetään, ja missä muodossa ne olisi syytä esittää. Lisäksi käsittelyssä on se, miten erilaiset päätökset syntyvät paremmin yksinkertaisilla heuristiikoilla kuin kaikesta informaatiosta tehdyillä laskelmilla, ja kaiken kukkuraksi monissa tilanteissa yksinkertaiset heuristiikat johtavat systemaattisesti parempiin päätöksiin. Kuvassa kirjastosta lainaamani kirja "Riskitietoisuus". Kirjassa rahoitusala ja sijoittaminen on vain yksi käsitelty alue. Esiin nostetaan mm. s

Koska verohallinto ja posti saivat veroilmoituslomakkeeni paria päivää ennen huhtikuun loppua perille, niin pitihän minunkin saada valmiiksi vähintään paria päivää ennen määräaikaa tuo veroilmoitus. Ja tämä jos mikä kertoo, että yläkoulunopen kevät on kiireinen: minä jos kuka olisin tarttunut innolla veroilmoituksen kimppuun koska tahansa, jos vain olisi ollut joutilasta aikaa. Nyt oli aikaa jopa blogitekstille. Toivottavasti tämä ei kostaudu myöhemmin ajankäytöllisesti... Veroilmoituksen nettipalveluun kirjauduttuani väsäilin ensiksi tulonhankkimiskulut vanhaan malliin, ja sen osan olinkin jo viime viikonloppuna luonnostellut paperille. (Eipä tullut vuonna 2016 tilailtua ammattikirjallisuutta, mutta oman tietokoneen hankintameno ja verkkoyhteydet ovat aina kelvanneet.) Toisena kohtana olikin hirmuinen määrä osakekauppoja, joiden myyntivoittoja ja tappioita piti setviä vähän pitemmänkin aikaa. Olen kirjoittanut ”hyvät” muistiinpanot vuosien varrella vihkoon, ja Kauppalehden (